Vapaaehtoisena teet seuratoiminnan mahdolliseksi

Blogi #3

Facebook muistutteli joitakin päiviä sitten viiden vuoden takaisesta lauantaipäivästä. Nuorempi lapseni pelasi silloin ensimmäisessä turnauksessaan Nurmijärven Sähkö areenalla eli kotoisessa Klaukkalan kuplahallissa. Tuo muisto sai minut ajattelemaan kaikkia niitä turnauksia, joissa sittemmin olen saanut kahden jalkapalloilevan lapsen mukana olla - jännittämässä ja kannustamassa, juhlimassa voittoja ja lohduttamassa tappion hetkellä. Ja onhan niitä turnauksia riittänyt! Usein pelejä on seurattu myös kahviotiskin takaa ja vaihtopenkiltä, sillä lähdin hyvin pian lasten vanavedessä mukaan seuratoimintaan. En pelaajana, vaan vapaaehtoiseksi joukkuetoimihenkilöksi ja talkooavuksi.

Jalkapalloileva jälkikasvuni on saanut minut mukaan seuran toimintaan jopa siinä määrin, että päädyin vaihtamaan vakuutusalan työpaikkani yli kymmenen vuoden jälkeen yhteisöpedagogiopintoihin ja nykyiseen seurakoordinaattorin työhön. Mutta näin radikaaleihin muutoksiin ei toki kaikkien tarvitse ryhtyä. Vapaaehtoisuuden perusajatushan on asioiden tekemisessä itselle sopivalla tavalla ja oman elämäntilanteen sallimissa rajoissa.

Vapaaehtoistoiminnan vaikutukset näkyvät seuroissa ja yhteiskunnallisella tasolla

Ilman vapaaehtoisia liikunta- ja urheiluseurat eivät pystyisi liikuttamaan ihmisiä läheskään niin paljon kuin nyt. Vapaaehtoistyön hiipumisella olisi mittavat yhteiskunnalliset seuraukset, sillä liikkumattomuus tuottaa valtavasti kustannuksia yhteiskunnalle. Suomessa vapaaehtoistyön vuosittaiseksi arvoksi voidaan arvioida kolme miljardia euroa eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteen arvosta. Vapaaehtoistyötuntien rahallisen arvon voi laskea kertomalla asukasta kohden vuoden aikana tehty vapaaehtoistyötuntien määrä keskipalkalla ja työikäisen aktiiviväestön määrällä. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan 28 % suomalaisista teki vapaaehtoistyötä järjestöjen tai ryhmien hyväksi. Taloustutkimuksen samana vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan, joten rahallinen arvo on todennäköisesti paljon kolmea miljardia suurempi. Vaikka vapaaehtoistoiminnalle on aiemmassa tutkimuksessa laskettu euromääräinen hinta, niin arvokkainta on sen kautta luotu ja koettu hyvinvointi, oppiminen ja merkityksellisyyden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne.

Kuka tahansa voi olla vapaaehtoinen

Liikunnan ja urheilun piirissä koetaan onnistumisen iloa, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Tämä pätee myös vapaaehtoisiin. Aktiivisimpina vapaaehtoisina toimivat tyypillisesti ruuhkavuosia elävät urheilua harrastavien lasten vanhemmat. He tarttuvat esimerkiksi joukkueenjohtajan tehtäviin, kun muitakaan halukkaita ei ilmaannu. Vapaaehtoisen ei kuitenkaan tarvitse olla pelaajan vanhempi! Vapaaehtoisten joukkoon saadaan tuoretta verta, jos tehtäviin onnistutaan houkuttelemaan myös vanhempien kavereita, lasten kummeja tai keitä tahansa kiinnostuneita. Ulkopuolisena mukaan tulleilla voi olla hyvinkin toimivia ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Nurmijärven Jalkapalloseura ottaa avosylin vastaan kaikki vapaaehtoiset taustasta tai jalkapallohistoriasta riippumatta. Vapaaehtoisen ei siis tarvitse olla entinen aktiiviharrastaja voidakseen olla mukana mahdollistamassa jalkapalloharrastusta muille. Olen itse tästä elävä esimerkki – vapaaehtoistyö tuli ensin, ja vasta paljon myöhemmin uskaltauduin itse kentälle.

Vapaaehtoistyötä tehdään yleensä juuri niillä taidoilla, joita vapaaehtoisella on. Jokaisella on jotain annettavaa. Leivontataitojen puuttuessa olen mieluummin hakeutunut kahviovuoroihin myymään kahvia ja muiden leipomia ihania mokkapaloja, tai hyödyntänyt ammattitaitoani joukkuetoiminnan koordinoinnissa. Meillä Nurmijärven Jalkapalloseurassa vapaaehtoisten tehtäviä löytyy laidasta laitaan niin joukkueiden arjessa kuin turnausten ja tapahtumien järjestelyissä. Joukkueiden toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisiin, sillä joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, huoltajat ja iso osa valmentajista ovat vapaaehtoisia. Näissä tehtävissä tarvitaan jo monenlaista ja erilaista osaamista. Ja tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset seuran toimintaan liittyvät tehtävät: tapahtumien ja turnausten järjestelyt, erilaiset seuratoimintaan liittyvät projektit ja kehitystyö sekä seurahallinto. Seuran johtokunta ja valiokunnat koostuvat vapaaehtoisista seuratoimijoista. Taloustutkimuksen (2018) tekemän tutkimuksen mukaan suuri osa vapaaehtoistoiminnasta mahdollistuu jonkin tahon, kuten esimerkiksi urheiluseuran, järjestämänä. Urheilukilpailut, festivaalit, monet lasten ja nuorten harrastukset sekä lukemattomat sosiaalisen tuen kohtaamiset jäisivät toteutumatta ilman vapaaehtoistoimintaa.

Vapaaehtoistyöstä hyvinvointia myös tekijälle itselleen

Vapaaehtoisuus lisää sekä vapaaehtoistoiminnan kohteen että sen tekijän hyvinvointia. Tämä on todennettu lukuisissa tutkimuksissa Suomessa ja ulkomailla. Vapaaehtoinen saa osallistumisestaan merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia ja on jopa todettu, että se voi parantaa hänen omaa terveyttään. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kaikenikäiset ja -taustaiset henkilöt. Esimerkiksi nuorten tekemän vapaaehtoistoiminnan on todettu lisäävän nuorten kansalaisvastuun tunnetta sekä kehittävän monenlaisia taitoja. Nuoret itse ovat kokeneet, että vapaaehtoistoiminta on lisännyt heidän itsevarmuuttaan ja itsetuntoaan sekä kehittänyt erilaisia taitoja kuten johtajuus- ja viestinnällisiä taitoja. He ovat myös kokeneet ylpeyttä saavutuksistaan vapaaehtoistoiminnassa.

Vapaaehtoistoiminnan keskeinen arvo on sen itseisarvo: että joku on vierelläsi, koska hän haluaa olla. Vapaaehtoisena toimiva toteuttaa itseään, omia arvojaan ja osaamistaan sekä kokee antamisen iloa ja siitä saatavaa merkityksellisyyttä. Monet hyödyt, niin yhteiskunnan, tekijän kuin vapaaehtoiselta tukea saavan, ovat sellaisia, joita on vaikea saavuttaa muilla tavoin.

Elämys on usein syvempi silloin, kun sitä on ollut itse mukana tekemässä. Joukkueiden ja seuran aktiivitoimijat kaipaavat suurempaa joukkoa jakamaan näitä elämyksiä. Tule mukaan vapaaehtoiseksi!

Mikäli kiinnostuit vapaaehtoistyöstä, voit jättää yhteystietosi meille ja olemme sinuun yhteydessä. Lomakkeen täyttäminen ei sido sinua mihinkään.

https://www.njs.fi/lomakkeet/5487/vapaaehtoisten-ilmoittautuminen

Kirjoittaja on Nurmijärven Jalkapalloseuran seurakoordinaattori ja aktiivinen vapaaehtoinen

Maria Kallunki, seurakoordinaattori@njs.fi

LÄHTEET:

Hirvonen, S. & Puolitaival, S. (2019) Vapaehtoistoiminnan arvo. Kansalaisareenan julkaisuja 2/2019, 31, 116-120.

Kostiainen, A. (2019) Mitä tilastot kertovat nuorten vapaaehtoistyöstä. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/verkkoareena/mita-tilastot-kertovat-nuorten-vapaaehtoistyosta/

Saaristo. K. 2021. Yksi äiti on sanonut, että teet hyvää hommaa. Haastattelututkimus juniorijalkapallon vapaaehtoisista. Kansalaisareenan julkaisuja 2/2021. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/04/Juniorijalkapallo_WEB.pdf

Taloustutkimus (2018) Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Rahkonen, J. (toim.) Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2018/05/Vapaaehtoistyo_tutkimusraportti-2018.pdf